viimeinen lomapäivä, ja sunnuntai on aina yhtä ankea. jumitin tuntikausia kahvikupin kanssa, koulun eteen en ole tehnyt mitään. ei huvita. ei huvita? moni on kevään poissa, tuntuu kuin jäisin taa, uppoaisin arkeen ja tyytymättömyyteen. tässä tietysti puhuu tämä sunnuntaikin.
laskeskelin bruisen kanssa matiikan tehtäviä, kirjoituksista on jo liian monta vuotta, mutta kyllä se teoria sieltä hiljalleen palautui. saan nautintoa kaavojen pyörittelemisestä. opettajana en ehkä kovin loista, ratkaistiin me silti muutama arkkitehtuurin pääsykoetehtävä.
käytiin korsossa tarun kanssa, maukka oli töissä jossakin paikallisessa. lopulta meitä oli siellä aika monta, istuin ja kuuntelin muiden laulua. tehtiin lumienkelit parkkipaikalla, oli satanut paljon uutta lunta niiden tuntien aikana. yöllä oli liukasta, keksittiin autossa testamentteja kaiken varalta. taavia ja bunnya ei saa antaa kenellekään tyhmälle ja mun tavaroita ei saa myydä. "haluatsä että sun huoneesta tehdään joku vaelluskohde?"
prinsessa toi lihalaatikollisen verran astioita, menivät vahingossa muutossa porvoonkadulle. purkasin laatikon, rypistynyt hesari tuoksui hyvältä, muutokselta ja uudelta. tiskasin unohtuneet iittalan lasit, ei yksi ihminen tarvitsisi noin paljoa.
mä en muista sanoinko ikinä, kun stockmannin ikkunassa oli joulukuvaelma. olisi ollut täydellistä kävellä yöllä katsomaan sitä, käsi kädessä ja ihan hiljaa. se musiikki oli tänä vuonna erityisen tunnelmallinen.
huomisen vaatteet olen päättänyt, ellen muuta mieltäni. aion vielä neuloa ja katsoa pan amia uudestaan, saan lisää jaksoja tulevalla viikolla. paras sarja sitten greyn.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti