tiistai 29. maaliskuuta 2011

matkan jälkeen

viikko englannissa kului kliseisen nopeasti. enimmäkseen selvisin kaikesta käytännöllisestä, lentäminen on siis helppoa. tein itsekseni lentokenttälistauksen neljästä vertailukohteestani (tämän matkan aikana, toki myös muita lentokenttiä olen tavannut): voitollinen on helsinki-vantaa, hyvänä kakkosena heathrow. kolmannelle sijalle ylsi glasgow, mutta manchester oli todellakin masentava. lentokenttä on paikka, jossa elämä jatkuu 24 tuntia vuorokaudessa, sen pitäisi näyttääkin siltä!

glasgow oli sympaattinen kaupunki, kohtuullisen kokoinen (wikipedian mukaan 584 000 asukasta vuonna 2008) ja varsin vilkas. jojolla oli valtavasti koulutöitä, joten sain lahjana kartan ja jojon avaimet. kävelinkin sitten kolmen päivän aikana kiitettävästi!

pieniä huomioita:
~ englantilaiset pukeutuvat hyvin epäsäänmukaisesti, hyvin vähiin vaatteisiin
~ skottiaksenttia on lähes mahdoton ymmärtää
~ kevät kevät kevät, narsissitkin olivat jo melkein kukkineet!
~ marks & spenceriltä saa mielettömän hyvää, mielettömän epäekologista suodatinkahvia (ilmeisesti paikallisilla ei ole kahvinkeittimiä, sillä kyseinen suodatinkahvipaketti koostui kymmenestä muovisesta kupista, joiden pohjassa oli kahden suodatinpaperin väliin valmiiksi puristettu kahvi. kuppi asetetaan kahvimukin päälle, kaadetaan vettä sopiva määrä, odotetaan; kahvi valmista)
~ taloissa on ihana huonekorkeus, n. kolme metriä, arvioisin
~ ihmiset ovat huomattavasti ystävällisempiä kuin täällä.

lisähuomio: päivän kävelyn jälkeen hiukseni tuoksuivat kevättuulelta.

koska aina on syytä harrastaa kulttuuria, lainasimme jojon koululta (royal scottish academy of music and drama) muutaman leffan, ranskalaisen les bichesin vuodelta 1968 sekä heavenly creaturesin (1994), sangen lesbisiä molemmat. jälkimmäinen oli suorastaan raaka, tositapahtumiin perustuva tarina kahdesta tytöstä, jotka päätyvät tekemään murhan.

juliet & pauline, heavenly creatures

torstaina jojo saattoi minut lentokentälle vievään bussiin. lontoossa king's crossin aseman edustalla tapasin toisen johannan, aurinko paistoi ja meillä oli hostelli kävelymatkan päässä. illan vietimme rauhallisesti, yritimme päästä syömään lonely planetin suosittelemaan japanilaiseen, mutta se oli aivan täynnä, joten valitsimme viereisen kiinalaisen. (pakko sanoa kaikkien, lukuisten kokemusteni perusteella, ettei ole new bamboo centerin kung po tofun voittanutta!)

perjantaina heräsimme aikaisin ja käänsimme turistivaihteen päälle. kävimme british museumissa, näimme piccadilly circus'in, houses of parliamentin sekä big benin, london eyen, westminster abbeyn, buckingham palacen... kävimme myös lesbian & gay bookshopissa "gay's the word", löysin watersin tipping the velvetin kolmella punnalla, sekä jeanette wintersonin oranges are not the only fruitin. päivä oli ihanan lämmin ja aurinkoinen!

viimeiset päivät vietimme sheffieldissä, j opiskelee vaihtarina sheffield hallam universityssa. kaupunki tuntui kylämäiseltä, melkein kaikki rakennukset olivat matalia, korkeintaan pari kerrosta. kävelimme hieman, j esitteli hänelle tuttuja paikkoja ja kävimme syömässä pub-lounaan, ilman sitä ei ilmeisesti voi kokea aitoa englantia. tutustuin myös kulttuuriin juomalla olutta.

oli kiva palata suomeen, kun lentokoneen laskeutuessa ensimmäisenä näki lumihiutaleet... huoh. tänään kuljin toppatakki päällä, entistä viluisempana. helsinki on hyvä ja sopiva ja rakkauteni, mutta kieltämättä yllätyin kun tuossa ajattelin, että voisi lähteä jonnekin reissuun. ehkä sitten kevätlukukauden jälkeen.

loppuun muutamia valikoituja kuvia reissulta (yhteensä otin n. 700 kuvaa, joten tämä on todellakin vain pieni katsaus :D).

kevät

glasgow

glasgow cathedral ja necropolis

glasgow

glasgow

ehdoton lontoo

piccadilly circus

thames, lintu osui kuvaan

london eye

houses of parliament ja big ben

paikallinen toveri


sheffield

tuliaiset itselleni: tipping the velvet, oranges are not the only fruit, the whole lesbian sex book, eläinkuvioinen kangaskassi ja kaunan alkuperäinen, japanilainen versio.

sunnuntai 20. maaliskuuta 2011

huomenna siis glasgow - lontoo - sheffield.

jännittää. tulostin kaikennäköisiä varaustietoja ja matkadokumentteja niin että lauran tulostin jo huokaili. yliviivasin keltaisella tussilla kaikkia tärkeitä/tärkeän oloisia numerosarjoja. lopulta piti soittaa eepulle, että osasin tehdä check-inin loppuun. aamulla aikaisin kentälle, herätys näillä näkymin kolmen jälkeen.

kävin naapurissa kastelemassa kukkia. siellä odotti kuva minusta nukkumassa tammisaaressa lattialla, muumi kainalossa ja muumipeiton alla. tuntuu että on kulunut ikuisuus siitä, kun suvi vielä asui ekenäsissä. olin silloin ottanut viimeisimmän lävistyksen ylähuulen vertikaalin, lävistys oli vielä huonotuulinen ja vuosi välillä verta. kahvilan terassilla pyyhin rennosti enimmät veret lautasliinaan, pienet kaksostytöt tuijottivat minua. tuli suorastaan stanley kubrick -tunnelma, hohdon kaksoset.

viikonloppuna hyvästelin anjuskan, kevään mones vaihtari. söimme haagassa vihreitä oliiveja ja kävimme istumassa nalle-pubissa. lauantaina pony tuli pitkästä aikaa teelle, sain kuulla lääkisopinnoista. tahtoisin niin ruumiinavaukseen! en siltikään omaa ruumistani aio lahjoittaa opiskelijoiden leikeltäväksi, riittää että elimet ja kudokset viedään.

istuin monta tuntia ninan tupareissa/läksiäisissä/synttäreillä, jälleen arabiassa. jo kolmannet tuparit siellä lyhyen ajan sisällä. arabiassa voisin kokeilla joskus asua, viihdyn pääradan itäisellä puolella. esimerkiksi se haaga oli ihan vallan kummallinen, ja kaikki nuo mitkä viettävät enemmän espooseen.

olen jotenkin liian jännittynyt. passi on, rahat on, kamera on. viime yönä nukahdin kuulokkeet korvilla, heräsin neljältä ja spotify soitti kaija koota. tänään mua ei nukuta, tietysti.

päivän paras asia oli, kun sain töissä miltsulta pienen pienen klementiinin, hinta 0,08 €.
se oli kuulemma mun näköinen.

keskiviikko 16. maaliskuuta 2011

vapaa huominen, lauran kanssa aamupäiväkahville ja illalla riksun kanssa katsomaan black swania. olen kuullut leffasta niin paljon erilaisia mielipiteitä, etten enää ole varma mitä odottaa. kenties jotain ilmeisen hämmentävää.

onneksi tämä päivä alkaa olla jo takana. luulenpa että tentit menivät läpi. laura ja anna ovat molemmat kipeinä, joten vein mion lenkille. pitäisi vielä tehdä pikainen iltakierros.

olen katsonut greyn anatomiaa, siihen liittyen sain linkkinä tällaisen:


brandi carlile olikin ennestään tuntematon.

maanantai 14. maaliskuuta 2011

moni kieli hyvä kieli.

saksan koe takana, varsinaisen lukemisen sijaan kuuntelin wir sind heldeniä ja france gallia. koe oli melkein suoraan kirjasta, ehkä siksi että luentojen poissaoloprosentti on ollut hurja. keskiviikkona matematiikka ja venäjä.

kävin perjantaina tapaamassa riksun ja lassin uutta perheenjäsentä, eikkaa. eikan oikea nimi on earth, wind and fire. minä taas kutsun häntä eino gröniksi. eikkis on persialainen.


perjantai-illan viihdykkeeksi päädyimme riksun kanssa katsomaan euroviisujen voittajat vuodesta 1965 vuoteen 2005, tarjolla olisi ollut enemmänkin. vuonna 65 kilpailun voitti jo aiemmin mainitsemani france gall, ranskatar luxemburgin edustajana.


henkilökohtaisia suosikkejani, kroatian severina vuodelta 2006, sekä venäjän (alunperin ukrainan!) настасия Константиновна Приходько vuodelta 2009:



lauantai vilahtikin nopeasti ohitse, toukka kävi teellä ja iltapäivästä autoin jojoa roudaamaan kaupasta neljä kassillista syötävää anikón yllätyssyntymäpäiväjuhlia varten. illalla istuimme anikón pimeässä asunnossa ja odotimme. sankari totesi eteiseen päästyään "täällä haisee hassulta".

sunnuntain työpäivä verotti kaiken oman ajan, join niin monta kupillista kahvia ja teetä etten tahtonut saada illalla unta.

loppuun siis itseoikeutetusti wir sind heldeniä.

lauantai 5. maaliskuuta 2011

kevät on lempivuodenaikani, mutta vasta oikea kevät, sellainen josta tietää että kohta on kesä. nyt kenkien pohjissa raahautuu järjettömät määrät hiekkaa ja pieniä kiviä eteiseen, sieltä pidemmälle asuntoon. sisäpiha on umpijäätä, kirkasta kyllä, oikein kirkasta. aurinko on varsin jumalainen vaaleiden verhojeni lävitse. silti teki mieli jäädä sänkyyn aamulla, päivällä, illallakin.

olin viikonvaihteen kuumeessa, olen käynyt koulua välttävästi. olen katsonut gossip girliä ja miettinyt liikaa, miten mukavanha olen. en enää saisi tehdä typeriä asioita? täytän kesällä 26. kuinka tässä näin pääsi käymään. lapsuudesta muistan, että mielestäni 24-vuotias isoveljeni oli mielettömän vanha.

olen viettänyt hiljaiseloa suorastaan, käynyt vähän kääntymässä koulussa, palannut takaisin kotiin peiton alle. kävin istumassa saaran läksiäisissä, kuuntelemassa poliittista väittelyä. enimmäkseen vain mietityttää, mitä mä oikein teen.

vältelläkseni jatkuvaa yksinoloa, menen tänään hennan, lassin ja riksun kanssa lepakkomieheen hennan miehen keikalle. tyhjentäessäni iltaa varten sinistä marimekon laukkuani, löysin kesähetkien leffalipun, 27.7. maximin parvella. kesä oli kaikesta huolimatta johannan ja mun, haluan kesän. paahdettujen soijapapujen kuitin takana luki karaokevetäjä ei saanut selvää käsialastani. onnea sen elämään  - mun käsiala on MAHTAVA. fakta edelleen. taru lauloi kaija koon isän, 4.8.

on syytä meikata, koskaan ei tiedä kenet tapaa.

tapsukka

kaveri

kokkola

ic, kokkola- helsinki


saaralle

yöllä pelottaa

kevätaurinko