olen ihan kauhean huono sanomaan ei. ehkä pitäisi muotoilla asia positiivisemmin: olen ihan kauhean hyvä sanomaan kyllä. tämän taitoni vuoksi olenkin nukkunut aamuisin pitkään, vaikka se rytmin kääntäminen oli viikon ohjelmalistalla. olen myös ollut tehokkaasti menossa, vaikka piti olla kotona. erityisesti muualla oleskelu hieman ärsyttää, tasapuolisesti sekä eläimiä että minua.
 |
| frendi ja frendit |
kun eilen vihdoin illalla raahauduin kotiin asti, odotti täällä innokkaasti lauleskeleva lintu ja päättömästi poukkoileva kani. hetkeksi käänsin selkäni ja kani vetäisi iltapalaleivän sohvapöydältä lattialle. kieltämättä mietin, että kohta tulee rukkaset, oikein lämpöiset ja karvaiset. oma vikahan se on, kun on liiaksi menossa. ei nyt sillä, olen mä kotonakin ja pidän hyvää huolta tyypeistä, ne vain sattuvat olemaan erityisen seurallisia. kanilla olisi tietysti hyvä olla kanikaveri, mutta en mä enää toista ota.
nyt tyyppi makoilee tuossa vieressä, lintu seurustelee peilikaverin kanssa. mikä rauha, ja
toinen neljäs kuppi kahvia.
 |
| sokkarin talvivalot |
 |
| kivat! |
 |
| eino - pelimirri |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti