maanantai 27. kesäkuuta 2011

voisin osata nukkua hyvin enemmän kuin yhden yön kerrallaan. mistä näitä univaikeuksia sikiää. mitä enemmän valvon, sitä ahdistuneempi olen valvomisesta, en pysty rentoutumaan, en varmasti saa unta, ahdistun enemmän. ihana pieni kierre, joka toivottavasti katkeaa kun viimeinen työvuoro on ohi.

purkasin pakasteita, tiedän suunnilleen mitä missäkin paketissa on, vaikka paketin päällä ei lukisikaan mitään. mikä määrä turhaa tietoa mahtuu kolmeen vuoteen... joistain asioista pidän, nopeudesta ja siisteydestä, järjestyksestä, mutta sitten työ muistuttaa huonoista puolista ja olen onnellinen kun pääsen pois.

käytiin kävelyllä töölössä, en oikeastaan puhunut kuin muutamista pääkohdista, enimmäkseen kuuntelin ja kuvasin. ilta-aurinko, aamuaurinko, mikä tahansa aurinko kelpaa, ja vesi. haluan olla vapaa, neljä viimeistä työvuoroa kahlitsee pahemmin kuin jatkuvuus. sitä on tietoinen päätöksestä ja odottaa. vähän sama, kuin sanoa lapselle että ollaan matkalla jonnekin, ja lapsi haluaa tietää joko kohta ollaan perillä.

jalka on taas kipeä, kävin ostamassa kylmägeeliä. tyhmintä, koska yksi maailman kivoimmista asioista on: käveleminen.

mistä tuli mieleeni, luin tällaisesta: "hieno, upea, ja superlatiivit loppuvat kesken!"
niin anteeksi kuinka?

haluan
~ viikin pelloille
~ suokkiin
~ rastilaan ja kallahdenniemelle
~ uimaan, ohoh.

ja sitten haluan herneitä ja kirsikoita.








lauantai 25. kesäkuuta 2011

pieniä päätöksiä.

irtisanoin itseni tuossa yksi päivä. tajusin, ettei työstä saatu palkka korvaa kaikkea sitä stressiä ja ajan menetystä. tajusin myös, että tunsin näin jo vuosi sitten, kaksikin. mulla on nyt mahdollisuus olla tekemättä töitä, joten miksi ei?

ihan uskomaton olo, ei enää tarvitse toivoa vapaita että voi tehdä asioita, ei tarvitse suunnitella ja joustaa, ei ainakaan jonkin sellaisen puolesta joka ei anna mitään takaisin. voin lähteä heinäkuussa leimareihin, voidaan ajaa eepun kanssa helsinki-kokkola-helsinki, voin olla vapaalla sekä synttäriviikonlopun että ystävän hääviikonlopun. a was?

sitä ennen kuusi vuoroa, vain kuusi.

viikko on kulunut aika kirjavasti, työstressi aiheutti pari unetonta yötä, olin hyvin kärttyinen ja ahdistunut. kaipaan lauraa ja mioa kotiin, yksin on inhottavaa asua. olen lueskellut, olen istunut kuumassa suihkussa, olen haaveillut tummista hiuksista ja päättänyt taas syödä järkevämmin.

kummipoika kävi kylässä ja tykästyi bunnyn häkkiin.

ensi viikko on pride-viikko!

juhannuksen kunniaksi olen nukkunut, nyt kun stressi on helpottanut ja unikin tulee. eilen grillattiin heltsin kanssa, eli ruokaa uuniin ja pannulle. heltsi teki jälkiruoaksi mascarponeasiaa, mihin tuli vaniljaa ja mansikoita, ihan liian hyvää. pelattiin tissimuistipeliä ja tupakoitiin. mama oli ihan täynnä heteroita, kaikki muut paenneet jonnekin... mutta esa oli ihana, se nosti mut ilmaan kun nähtiin. musta on kivaa, kun ihmiset nostaa, tunnen itseni pieneksi ja sopusuhtaiseksi.



olen kuluneen viikon aikana
~ käynyt järvenpäässä
~ syönyt vaniljajäätelöä, jossa oli mansikoita, keksejä ja balsamicokastiketta sekä raastettua sitruunankuorta
~ miettinyt, onko 1993 syntynyt jo täysi-ikäinen
~ analysoinut pakastepitsoja pitsaillassa ja
~ analysoinut kuin myös vegenakkeja.

pitsoista voittaja oli yllättäen mozzarella ja nakeista vegaaninen meetvurstiversio.

maanantai 20. kesäkuuta 2011

käpylä
haluaisin nukkua.

lähdin perjantaina baariin, vaikka ei pitänyt. syötiin yöllä roskaruokaa postitalon edustalla ja mentiin sateessa uimaan töölönlahteen. tavarani odottivat pinkin sateenvarjon alla rannalla.

se oli ihanaa. ei mutainen pohja, likainen vesi eikä epämääräinen vesikasvillisuus, ei synkkyys. se, että en pelännyt paljoa. monena vuonna olen jättänyt uimatta, koska ahdistun siitä mitä en voi ymmärtää, mitä en voi varmasti nähdä, mikä on loputonta. vesi on maailman ihmeellisin asia.

nukuin ennen turkua hyvin vähän, ehkä tunnin, suurimman osan siitä junassa. tädin luona tiskasin, että sain olla ajatuksissani. liikaa ihmisiä ja ehdottomasti liikaa tuntemattomia ihmisiä, sellaisia joita näkee kerran vuodessa aadan juhlissa. mitä sanottavaa niille pitäisi olla? ja mitä kysyttävää.

aada sanoi minua lintuksi. lintu sitä ja lintu tätä, minusta se oli hellyyttävää. tiina yritti välillä korjata että linnu se on, mutta aika tarpeettomasti. kummitytölle saan oikein paljon olla lintu, kenelle tahansa muullekin.


kotiin on aina kiva tulla, ihan vaikka vaan vuorokauden päästä. ja kotona mua odotti ohjelappu, johon oli kirjoitettu kommentteja, hymyilin. kukaan ei ikinä yleensä kommentoi, vaikka hauskinta on lukea toisten jättämiä ajatuksia.

purkkapaketista

perjantai 17. kesäkuuta 2011

laura lähti kymmeneksi päiväksi berliiniin, myyh. on välillä ihan kivaa olla itsekseen, mutta olen kovin tottunut prinsessan läsnäoloon. varmasti alun jälkeen helpottaa, nyt on haikea tunne. ulkona paistaa aurinko, mutta istun juomassa kahvia ja kuuntelemassa nuoruusvuosien kapteeni ä-ni:ä.

koira on hoidossa ogelissa, käytiin eilen viemässä se lenkille. herralla on kesäturkki, on se vaan pohjimmiltaan aika pieni koira kaiken karvan alla. matkalla lauran porukoille alkoi sataa, harvakseltaan ja isoja pisaroita, oikea kesäkuuro. kastuttiin vähän, mutta kaikkihan kuivui yhtä nopeasti. kerään kesää varastoon.

näin ensimmäiset hiirenvirnat, ja yksi metsäkaistale ogelin ja käpylän välillä oli ihan täynnä kuusen näköisiä saniaisia. niitä samoja, joita lapsena kuvitteli lilliputtikuusiksi. mä haluaisin ihan kauheasti kiivetä puuhun, mun omaan koivuun joka oli miedän talon pihalla, leikkimökin takana. ja sen koivun oksalta pystyi heittäytymään leikkimökin katolle, sieltä liukumäkeä alas ja uudestaan puuhun.

käytiin pelaamassa kesän toinen pesispeli, meitä oli jopa kahdeksan. hämmästyn aina, kun on olemassa ihmisiä, jotka kannustavat ja kehuvat. en oikein osaa vielä yhdistää tätä ominaisuutta ja pelejä, tai pelin kohdalle voi oikeastaan sijoittaa mitä tahansa... osun nykyään palloon ü, koppien ottaminen sen sijaan on haastavaa, pallon pelkääminen saa minut aina väistämään. ehh, mutta hyvin se meni. peli kylläkin loppui ennen kuin saatiin ensimmäinen kierros päätökseen, pallo osui novan leukaan voimalla. ei peliä ilman loukkaantumisia.

kävelin käpylästä kotiin, pitkin mäkelänkatua. tienvarsilta oli leikattu heinät ja kesäkukat, nyljetyn näköistä mutta niin hyvän tuoksuista! oli myös iso herhiläinen mäkelänrinteen kohdalla, kävelin aika tyynesti ohi. yhtenä päivänä hämähäkki hengaili kanssani, olin silloinkin aika tyyni, ainakin sitten kun hämy lennähti sievässä kaaressa ruohikolle, ehkä pienen huitaisun avittamana. ötöt.

ompelen kuulemma tänään huoparastoja riksun päähän. kelpaa, mitäpä ei voisi oppia. sitä ennen mm. synttärilahjametsästys kohta kaksivuotiaalle kummitytölle.

maanantai 13. kesäkuuta 2011

loma.

tänään olen viettänyt ensimmäistä kotipäivää sitten... viime viikon? alkuviikko kului tukholmassa ja perjantaista eteenpäin lähinnä a) pihalla, b) baarissa. kesäkesä <3


matkustin viikko sitten maanantaina vaihteeksi siljalla tukholmaan. sain olla yksin naishytissä, lueskelin mallorean tarun ensimmäistä osaa ja join cokis zeroa. yö oli vähintäänkin mielenkiintoinen, kakkoskannen hytin seinä oli pahvia ja kuuntelin naapureiden bailausta. hytin ovea paukutettiin pari tuntia suht säännöllisesti, pojat ulkopuolella heittivät raiskausläppää. ah.

eeppinen lokki, helsinki-tukholma.

tukholma oli kuuma, ihana, rakas, mitä se nyt yleensä on. ostin kahdeksan matkaa remsan että pääsin siskon luo årstaan ja tarvittaessa keskustaan päin. ensimmäisen päivän kunniaksi söimme aamiaista, kävelimme, kävelimme, shoppasin design torgetilla (pakollinen kohde), söimme sushia ja kävelimme. stockholm <3.

aamiainen.

gamla stan.

peltokuvion laidalla.

en hevonen!


rausku.

globen.

kävimme aquariumissa, siellä oli söpöjä rauskuja ja yksi pieni vasarahai! tapasin myös merihevosia ja hassuja, hiekassa asustavia matoja. iih. syötiin jätskiä ja pelättiin hämähäkkejä. siskun jalka oli kipeä, joten sisku valitsi joukkoliikenteen. minä sen sijaan kävelin södermalmilta årstaan ja kuvasin.



haluaisin kyllä ehkä muuttaa tukholmaan vielä, siellä on kaikkea mitä tarvitsee: riittävän kokoinen kaupunki, ruotsin kieli, ruotsalaiset naiset. niillä tyttö pärjää oikein hyvin. bonuksena itselleni: puhuin reissun aikana ainoastaan suomea ja ruotsia, en englantia.

paluumatka oli huomattavasti rauhallisempi, sain valitettavasti myös pari hyttitoveria. olin vahingossa lukenut oman matkakirjani jo loppuun, joten jouduin ostamaan laivalta lisätekemistä. ihan kauheita vaihtoehtoja siellä myynnissä, mutta onneksi löysin madame pompadourista kertovan kirjan, joka osoittautui mielenkiintoiseksi. ranskan hovi aikoinaan = nykypäivän lesbopiirit.




viikonloppu kului lähinnä auringossa. perjantaina puistoilimme lauran ja hannan kanssa, sitten terassille juhlistamaan tarun lomaa, josta jatkoin toisen lauran ja kummipojan luo koivukylään. lauantaina lueskelin auringossa mallorean tarun toista osaa, istuin anikón kanssa vallilan kallioilla ja siirryin naispatsaalle eepun ja lauran seuraan, maman kautta kotiin. eilen grillattiin hannan luona aamupalaksi, kävin vähän torkkumassa ja jatkettiin kuuntelemaan helsinki-päivän konserttia suvilahteen. sieltä vielä fenixin bingoon ja mann'sille. loma <3.

sadepäivän olen kuluttanut datailuun, siivoiluun (bunny puri imurin johdon poikki, eh), hengailuun. laura ja kumppanit valmistautuivat crystal castlesin keikkaan, oli kyllä pieni asunto melko täynnä elämää.

kesä on kevään jälkeen parasta aikaa vuodessa.