torstai 14. heinäkuuta 2011

muutamia kuvia taas vaihteeksi.

sääksjärveltä vielä tämä.
lumi-porsas. 
reetta 33.
tuomiopäivän matka saarijärvelle.
esa, trivial ja mann's.
eikka meneepi eläinlääkäriin.
kahvia ja suklaatupakkaa.

keskiviikko 13. heinäkuuta 2011

"...tahtovat kuulla, että tytön kesähameen alla ei ole alushousuja, ja juuri sen tytöt halusivat sanoa."


olen heräillyt luvattoman myöhään. olen syönyt aamiaisleipiä ja juonut aamukahvia, lukenut lainahesaria, joka tulee meille yli viikon ajan. olen nukkunut hellemekko päällä, koska riisuutuminen olisi rikkonut hetken. olen hymyillyt ja vältellyt muiden kysymyksiä. olen syönyt suklaatupakoita mann's streetillä.

ostin pinkkiä kangasväriä, että voisin painaa sudenkorentoja.

huomenna pitäisi olla aamupäivästä pasilassa kiipeilemässä, eihän se puu ole mutta toimii ehkä.

perjantai 8. heinäkuuta 2011

syön eiliseltä uintireissulta jääneitä herneitä, bunny yrittää saada osansa vaikka kielsin. mulla on nyt kesä, eikä mitään tekemistä. ajattelin korjata imurin, tarvitsen sähköasioihin sopivaa teippiä.

pakkasin viimeisenä työpäivänä siniset vaatteet poistuvien pussiin, palautin avaimet ja otin kahvihuoneesta mukaan oman mukini. ei se tuntunut niin kummalliselta, kuin olisin olettanut. vähän haikealta, mutta olin silti aika kylmä. kävelin viereiseen etolaan ja ostin puhallettavan vasarahain.

eilen oli yksi parhaista päivistä, istuin lauran ikkunalaudalla ja odotin keijua. kuunneltiin pmmp:tä ja ajettiin nurmijärvelle. paikallisen s-marketin pihalta ei saanut kirsikoita, mutta mansikoita ja niitä herneitä kyllä. keiju oli luvannut, että sääksjärvessä on niin kirkasta vettä, että pohja näkyy vaikka olisi syvälläkin, eikä se valhetta ollut. siellä oli vähän pelottava musta kohta, pysyteltiin sopivan etäisyyden päässä.

kirjoitettiin ylös lapsuuden pelkoja ja muita asioita. pieni poika huusi äidilleen, kun vedessä lipui sorsalauma, äitisorsa ja ainakin viisi pikkuista. mä uskalsin sukeltaa.



keiju taiteili



kyydissä
kävin illalla pyörähtämässä koivukylässä, kummipoika oli jo nukkumassa mutta join lauran ja lumin seurassa kahvia ja söin soijasuikaleita. keiju haki myöhemmin yöuinnille kuusijärvelle, siellä oli hämärää ja hyttysiä. poltettiin tupakkaa ja yritettiin saada savua saippuakuplien sisälle. uskalsin mennä mustaan veteen, vaikka se vähän työtä vaatikin! löydettiin cars-pienkumivene, nimettiin se robertiksi. robert jäi rannalle hengaamaan, kun lähdimme.

mä keitin vielä uniteet ja tein leivät. ja mä mietin kuinka mä tykkään nyt, tästä kaikesta.

ei mennäkään huomenna leimareihin, vaan aurinkolahteen. haikailen sinne vähän.

älä päästä irti, pidä kii. tällaista on ehkä olla nuori - ilman huolta. ota kädestä.

tiistai 5. heinäkuuta 2011

pride-viikko.

mulla on ollut sellainen olo että olen onnellinen ja jatkuispa tää.

prinsessa tuli kotiin berliinistä maanantain ja tiistain vastaisena yönä, käveltiin napen ja mion kanssa töölöstä kallioon odottamaan. olin kaikesta valvomisesta niin väsynyt, että meinasin torkahtaa koirapuiston penkille, mutta odotin silti loppuun saakka, urheasti peiton alla. nukahdin ehkä heti, kun laura oli käynyt moikkaamassa.

olin alkuviikosta neljä vuoroa töissä, mutta ennätin elää muutenkin. tiistaina käytiin tarun ja poikien kanssa maman terassilla ja jatkettiin iguanaan mansikkamargaritoille. passasin rakkauden tiistain ja irman illemmalla mamassa, oli hyvä tulla ajoissa kotiin. sitä ennen keksittiin kaikille intiaaninimiä, jotka eivät varsinaisesti kuulostaneet intiaaneilta. meijun piti aluksi olla istuva härkä, mutta lopputulos oli airi/eiri arshka. toni oli irma pasha ja taru karva turshka. omaani en kehtaa edes kertoa.

dtm.
torstaina kävin ensimmäistä kertaa pridekinossa, katsottiin ruotsalainen komedia fyra år till. se ihan oikeasti nauratti, vaikkakin osa vitseistä meni ohi osittain poliittisen sivuaiheen, osittain ruotsin ja englannin sekoituksen vuoksi. yllättävän nopeasti sitä kuitenkin orientoituu seuraamaan kahta ei-äidinkieltä.

käytiin vielä eepun ja heltsin kanssa mamassa mr. gay finland -finaalia katsomassa, eli istuttiin fiksusti kahvilan puolella koska muu baari oli täyteen pakattu. ei edes jaksettu olla loppuun asti, sen verran kuitenkin että eepu näki kaija koon ja mä en! yh, olisinpa halunnut. kaija on ihana, kaija oli kilpailun tuomaristossa.

viikonloppu on tietysti aina parhain, perjantain naistenbileistä lauantain kulkuepäivään ja puistojuhlaan, josta sievästi laiskaan sunnuntaihin. kaivolla oli paljon tuttuja, mä sain lollolta kukkasen hiuksiin ja sattumalta törmäsin koulukaveriini.

kaivari.
puistojuhlaa varten tehtiin makaroonisalaattia, kerrankin äidiltä saatu piknik-asia tuli tarpeeseen. meillä oli mukana muoviset viinilasit, oikeat haarukat ja veitset, kankaiset servetit... kulkuepäivä oli taas lämmin, kuuma. tuomiokirkon portailla meinasi paahtua, kulkueessa vähän helpotti. käveltiin tänä vuonna espaa pitkin, ei tapahtunut typeriä kaasuiskuja tai muita, onneksi. ystävät sanoivat, että oli paljon poliiseja vahtimassa, minä en tietäisi koska kävelin kameran kanssa.

toverit.



odottelua.



puistoilin koko päivän, melkein kahteentoista asti illalla. näin elämäni ensimmäistä kertaa pmmp:n, siellä oli saippuakuplia ja olisin voinut itkeä kaikesta siitä lämmöstä ja sinisestä taivaasta ja tanssivista ihmisistä, ja siis niistä auringossa kimaltavista kuplista. monta uutta kesäkaverii, tällaista on ehkä olla nuori: kerrankin unohtaa kaikki se vakava, mitä on huomenna ja vittu ikinä.


paula ja mira.







sunnuntaille ei ollut mitään suunnitelmia, lähdettiin katsomaan karhut korkkareissa -tapahtumaa karhupuistoon. istuttiin viltillä ja laura kiljui hämähäkille, todennäköisesti yhdelle ja samalle ressukalle monta kertaa.

illalla tie vei espooseen saarijärvelle uimaan, meitä oli kolme autolastillista ja aika monta uimapatjaa. mua vähän jännitti uiskennella, vaikka töölönlahti olikin ihan positiivinen kokemus. pohja oli hiekkainen, vesi kirkasta ja vesikasvitonta, aurinko paistoi. en ehkä osaa kuvailla sitä tunnetta, kun uin aurinkoa kohti ja näin miten vesi teki käsieni edessä kimaltavia kuplia, silloin tuli tunne voisinpa kuvata tämän. ehkä se riittää, että mä itse muistan.

mentiin vielä meijun ja tarun kanssa mamaan, siellä esiintyi miss divet. jaksettiin m:n kanssa odottaa esityksen loppuun asti, sain kyydin kotiin. musta on ihanaa istua auton kyydissä, olla vaan, vaikkei se tietysti ole yhtä huoletonta kuin ennen ajokorttia. ja musta on ihanaa yhtäkkiä hengata jonkun uuden ihmisen kanssa, ja sitten voi sopia kivoja juttuja, kuten suklaatupakkadiilausta ja saippuakuplien puhaltelua.

eilen prinsessa täytti 25 vuotta, annoin lahjaksi puhallettavan miekkavalaan vesileikkejä varten. käytiin porukalla amarillossa syömässä ja tultiin nallen terassin kautta meille jatkamaan iltaa. pelattiin peiliä kalliossa, ja rikkinäistä puhelinta myös. meillä oli enemmän ihmisiä kuin ikinä ennen yhdellä kertaa, laskin lopulta 14 itseni lisäksi. mio pakeni minun huoneeseeni.

viikkoon mahtui myös tallinna tänään, haettiin ihan vain reilusti loppukesän juomia. loppukesän. pridet kun loppuvat, tietää aina että kesä on jo puolessa välissä. mutta minulla on huomenna viimeinen työvuoro ja sen jälkeen: vapaus. mitähän se mahtaa olla?

maanantai 27. kesäkuuta 2011

voisin osata nukkua hyvin enemmän kuin yhden yön kerrallaan. mistä näitä univaikeuksia sikiää. mitä enemmän valvon, sitä ahdistuneempi olen valvomisesta, en pysty rentoutumaan, en varmasti saa unta, ahdistun enemmän. ihana pieni kierre, joka toivottavasti katkeaa kun viimeinen työvuoro on ohi.

purkasin pakasteita, tiedän suunnilleen mitä missäkin paketissa on, vaikka paketin päällä ei lukisikaan mitään. mikä määrä turhaa tietoa mahtuu kolmeen vuoteen... joistain asioista pidän, nopeudesta ja siisteydestä, järjestyksestä, mutta sitten työ muistuttaa huonoista puolista ja olen onnellinen kun pääsen pois.

käytiin kävelyllä töölössä, en oikeastaan puhunut kuin muutamista pääkohdista, enimmäkseen kuuntelin ja kuvasin. ilta-aurinko, aamuaurinko, mikä tahansa aurinko kelpaa, ja vesi. haluan olla vapaa, neljä viimeistä työvuoroa kahlitsee pahemmin kuin jatkuvuus. sitä on tietoinen päätöksestä ja odottaa. vähän sama, kuin sanoa lapselle että ollaan matkalla jonnekin, ja lapsi haluaa tietää joko kohta ollaan perillä.

jalka on taas kipeä, kävin ostamassa kylmägeeliä. tyhmintä, koska yksi maailman kivoimmista asioista on: käveleminen.

mistä tuli mieleeni, luin tällaisesta: "hieno, upea, ja superlatiivit loppuvat kesken!"
niin anteeksi kuinka?

haluan
~ viikin pelloille
~ suokkiin
~ rastilaan ja kallahdenniemelle
~ uimaan, ohoh.

ja sitten haluan herneitä ja kirsikoita.








lauantai 25. kesäkuuta 2011

pieniä päätöksiä.

irtisanoin itseni tuossa yksi päivä. tajusin, ettei työstä saatu palkka korvaa kaikkea sitä stressiä ja ajan menetystä. tajusin myös, että tunsin näin jo vuosi sitten, kaksikin. mulla on nyt mahdollisuus olla tekemättä töitä, joten miksi ei?

ihan uskomaton olo, ei enää tarvitse toivoa vapaita että voi tehdä asioita, ei tarvitse suunnitella ja joustaa, ei ainakaan jonkin sellaisen puolesta joka ei anna mitään takaisin. voin lähteä heinäkuussa leimareihin, voidaan ajaa eepun kanssa helsinki-kokkola-helsinki, voin olla vapaalla sekä synttäriviikonlopun että ystävän hääviikonlopun. a was?

sitä ennen kuusi vuoroa, vain kuusi.

viikko on kulunut aika kirjavasti, työstressi aiheutti pari unetonta yötä, olin hyvin kärttyinen ja ahdistunut. kaipaan lauraa ja mioa kotiin, yksin on inhottavaa asua. olen lueskellut, olen istunut kuumassa suihkussa, olen haaveillut tummista hiuksista ja päättänyt taas syödä järkevämmin.

kummipoika kävi kylässä ja tykästyi bunnyn häkkiin.

ensi viikko on pride-viikko!

juhannuksen kunniaksi olen nukkunut, nyt kun stressi on helpottanut ja unikin tulee. eilen grillattiin heltsin kanssa, eli ruokaa uuniin ja pannulle. heltsi teki jälkiruoaksi mascarponeasiaa, mihin tuli vaniljaa ja mansikoita, ihan liian hyvää. pelattiin tissimuistipeliä ja tupakoitiin. mama oli ihan täynnä heteroita, kaikki muut paenneet jonnekin... mutta esa oli ihana, se nosti mut ilmaan kun nähtiin. musta on kivaa, kun ihmiset nostaa, tunnen itseni pieneksi ja sopusuhtaiseksi.



olen kuluneen viikon aikana
~ käynyt järvenpäässä
~ syönyt vaniljajäätelöä, jossa oli mansikoita, keksejä ja balsamicokastiketta sekä raastettua sitruunankuorta
~ miettinyt, onko 1993 syntynyt jo täysi-ikäinen
~ analysoinut pakastepitsoja pitsaillassa ja
~ analysoinut kuin myös vegenakkeja.

pitsoista voittaja oli yllättäen mozzarella ja nakeista vegaaninen meetvurstiversio.

maanantai 20. kesäkuuta 2011

käpylä
haluaisin nukkua.

lähdin perjantaina baariin, vaikka ei pitänyt. syötiin yöllä roskaruokaa postitalon edustalla ja mentiin sateessa uimaan töölönlahteen. tavarani odottivat pinkin sateenvarjon alla rannalla.

se oli ihanaa. ei mutainen pohja, likainen vesi eikä epämääräinen vesikasvillisuus, ei synkkyys. se, että en pelännyt paljoa. monena vuonna olen jättänyt uimatta, koska ahdistun siitä mitä en voi ymmärtää, mitä en voi varmasti nähdä, mikä on loputonta. vesi on maailman ihmeellisin asia.

nukuin ennen turkua hyvin vähän, ehkä tunnin, suurimman osan siitä junassa. tädin luona tiskasin, että sain olla ajatuksissani. liikaa ihmisiä ja ehdottomasti liikaa tuntemattomia ihmisiä, sellaisia joita näkee kerran vuodessa aadan juhlissa. mitä sanottavaa niille pitäisi olla? ja mitä kysyttävää.

aada sanoi minua lintuksi. lintu sitä ja lintu tätä, minusta se oli hellyyttävää. tiina yritti välillä korjata että linnu se on, mutta aika tarpeettomasti. kummitytölle saan oikein paljon olla lintu, kenelle tahansa muullekin.


kotiin on aina kiva tulla, ihan vaikka vaan vuorokauden päästä. ja kotona mua odotti ohjelappu, johon oli kirjoitettu kommentteja, hymyilin. kukaan ei ikinä yleensä kommentoi, vaikka hauskinta on lukea toisten jättämiä ajatuksia.

purkkapaketista