pride-viikko.

mulla on ollut sellainen olo että olen onnellinen ja jatkuispa tää.

prinsessa tuli kotiin berliinistä maanantain ja tiistain vastaisena yönä, käveltiin napen ja mion kanssa töölöstä kallioon odottamaan. olin kaikesta valvomisesta niin väsynyt, että meinasin torkahtaa koirapuiston penkille, mutta odotin silti loppuun saakka, urheasti peiton alla. nukahdin ehkä heti, kun laura oli käynyt moikkaamassa.

olin alkuviikosta neljä vuoroa töissä, mutta ennätin elää muutenkin. tiistaina käytiin tarun ja poikien kanssa maman terassilla ja jatkettiin iguanaan mansikkamargaritoille. passasin rakkauden tiistain ja irman illemmalla mamassa, oli hyvä tulla ajoissa kotiin. sitä ennen keksittiin kaikille intiaaninimiä, jotka eivät varsinaisesti kuulostaneet intiaaneilta. meijun piti aluksi olla istuva härkä, mutta lopputulos oli airi/eiri arshka. toni oli irma pasha ja taru karva turshka. omaani en kehtaa edes kertoa.

dtm.

torstaina kävin ensimmäistä kertaa pridekinossa, katsottiin ruotsalainen komedia fyra år till. se ihan oikeasti nauratti, vaikkakin osa vitseistä meni ohi osittain poliittisen sivuaiheen, osittain ruotsin ja englannin sekoituksen vuoksi. yllättävän nopeasti sitä kuitenkin orientoituu seuraamaan kahta ei-äidinkieltä.

käytiin vielä eepun ja heltsin kanssa mamassa mr. gay finland -finaalia katsomassa, eli istuttiin fiksusti kahvilan puolella koska muu baari oli täyteen pakattu. ei edes jaksettu olla loppuun asti, sen verran kuitenkin että eepu näki kaija koon ja mä en! yh, olisinpa halunnut. kaija on ihana, kaija oli kilpailun tuomaristossa.

viikonloppu on tietysti aina parhain, perjantain naistenbileistä lauantain kulkuepäivään ja puistojuhlaan, josta sievästi laiskaan sunnuntaihin. kaivolla oli paljon tuttuja, mä sain lollolta kukkasen hiuksiin ja sattumalta törmäsin koulukaveriini.

kaivari.

puistojuhlaa varten tehtiin makaroonisalaattia, kerrankin äidiltä saatu piknik-asia tuli tarpeeseen. meillä oli mukana muoviset viinilasit, oikeat haarukat ja veitset, kankaiset servetit... kulkuepäivä oli taas lämmin, kuuma. tuomiokirkon portailla meinasi paahtua, kulkueessa vähän helpotti. käveltiin tänä vuonna espaa pitkin, ei tapahtunut typeriä kaasuiskuja tai muita, onneksi. ystävät sanoivat, että oli paljon poliiseja vahtimassa, minä en tietäisi koska kävelin kameran kanssa.

toverit.

odottelua.

puistoilin koko päivän, melkein kahteentoista asti illalla. näin elämäni ensimmäistä kertaa pmmp:n, siellä oli saippuakuplia ja olisin voinut itkeä kaikesta siitä lämmöstä ja sinisestä taivaasta ja tanssivista ihmisistä, ja siis niistä auringossa kimaltavista kuplista. monta uutta kesäkaverii, tällaista on ehkä olla nuori: kerrankin unohtaa kaikki se vakava, mitä on huomenna ja vittu ikinä.

paula ja mira.

sunnuntaille ei ollut mitään suunnitelmia, lähdettiin katsomaan karhut korkkareissa -tapahtumaa karhupuistoon. istuttiin viltillä ja laura kiljui hämähäkille, todennäköisesti yhdelle ja samalle ressukalle monta kertaa.

illalla tie vei espooseen saarijärvelle uimaan, meitä oli kolme autolastillista ja aika monta uimapatjaa. mua vähän jännitti uiskennella, vaikka töölönlahti olikin ihan positiivinen kokemus. pohja oli hiekkainen, vesi kirkasta ja vesikasvitonta, aurinko paistoi. en ehkä osaa kuvailla sitä tunnetta, kun uin aurinkoa kohti ja näin miten vesi teki käsieni edessä kimaltavia kuplia, silloin tuli tunne voisinpa kuvata tämän. ehkä se riittää, että mä itse muistan.

mentiin vielä meijun ja tarun kanssa mamaan, siellä esiintyi miss divet. jaksettiin m:n kanssa odottaa esityksen loppuun asti, sain kyydin kotiin. musta on ihanaa istua auton kyydissä, olla vaan, vaikkei se tietysti ole yhtä huoletonta kuin ennen ajokorttia. ja musta on ihanaa yhtäkkiä hengata jonkun uuden ihmisen kanssa, ja sitten voi sopia kivoja juttuja, kuten suklaatupakkadiilausta ja saippuakuplien puhaltelua.

eilen prinsessa täytti 25 vuotta, annoin lahjaksi puhallettavan miekkavalaan vesileikkejä varten. käytiin porukalla amarillossa syömässä ja tultiin nallen terassin kautta meille jatkamaan iltaa. pelattiin peiliä kalliossa, ja rikkinäistä puhelinta myös. meillä oli enemmän ihmisiä kuin ikinä ennen yhdellä kertaa, laskin lopulta 14 itseni lisäksi. mio pakeni minun huoneeseeni.

viikkoon mahtui myös tallinna tänään, haettiin ihan vain reilusti loppukesän juomia. loppukesän. pridet kun loppuvat, tietää aina että kesä on jo puolessa välissä. mutta minulla on huomenna viimeinen työvuoro ja sen jälkeen: vapaus. mitähän se mahtaa olla?