en ole ihan varma, mitä tässä oikein tapahtui, mutta nyt on avaimet vallilaan. muutan kahden viikon kuluttua.
ja ulkona on paljon pakkasta, pyyhki pois koko leudon syksyn, olen kulkenut hameessa. kympin ratikassa tuijotin kauan naista, se näytti puhuvan jollekin, mutta jonkun tilalla oli ikkuna. hymyilin sellaista maireaa hymyä, jota ei voi estää, vaikka tahtoisi.
kävelin tarulle, samaa reittiä kuin äänestämään olisi kulkenut ja vielä vähän pidemmälle. perillä hiukset olivat valkoiset ja poika pihassa nyökkäsi, en tiennyt kuka mahtoi olla. taru on ihana. taru kertoi, millainen prinsessa olin ollut lauantaina.
* * *
olisi oikeasti syytä pestä tuo lintu, se haisee vanhoilta villasukilta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti