kävelin lämpimänä päivänä tavallisen reittini vallilan siirtolapuutarhan viertä arabianrantaan, söin jäätelöä, tuoksuttelin merta. tapasin nuorehkon miehen, joka pyysi apua macbethin kohtauksen kanssa. it only takes ten minutes. istuimme rantakivetykselle, olin lady macbeth. mies asui malmilla, hän oli vaaka ja minä kuulemma aivan ilmetty leijona. hän sanoi, että nimistä on hyvä tehdä muistisääntöjä, hänen nimensä muistaa ruotsin kuninkaasta. gustavo.
laura tykkää ajaa, lauralla on auto. minä tykkään istua kyydissä, mielellään edessä. haimme kummipojan koivukylästä, söimme jäätelöä taas, pelkäsimme dinosauruksia. niille piti huutaa "pois iso dinosaurus, pois!" monta kertaa.
onnistuin vähän rikkomaan itseäni töissä, yksi asia johti toiseen ja, hups, alahampaat menivät huulesta läpi. siitä on jo pari päivää, mutta yhä tuntuu aika erikoiselta. yllätin itseni olemalla hyvin tyyni, vaikka vihaan kaikkia suuhun liittyviä ikäviä asioita. pussillinen herne-maissi-paprikaa ja muutama särkylääke, kyllä vertikaali aikoinaan sattui enemmän.
prinsessalla oli synttärit, istuttiin iltaa tokoinrannassa. en ikinä päässyt baariin asti, voisin jo uskoa että mun kokoiselle ihmiselle kyllä riittää se yksi skumppa. nukuin ehkä puoli vuorokautta, aamulla muut jäivät peiton alle kun me lähdettiin herra koiran kanssa kiertämään alppipuistoa.
ja meillä oli oikein mukavaa, koska vihdoin on lämmin kesä. ja herra koira totteli esimerkillisesti ja oli muutenkin varsin viehko.
tänään pääsin töistä tunnin etuajassa, ostin mascarponea ja mansikoita. illalla on piknik arabianrannassa, ah.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti