hyvä päivä takana, nauruja,
pitsiverhot vihdoin ikkunassa.
näiden turvin jaksaisi tulevat viikot,
muistaisi mistä kaikesta on selvinnyt.
QI:ssa vieras sanoi,
voi saavuttaa ikuisen nuoruuden tai ehkä elämän,
jos yltää nuolaisemaan omaa kyynärpäätään.
tätä piti tietysti kokeilla,
vaan en haluaisi olla täällä ikuisesti.
ajatukseni kulkevat vauhdilla,
en oikein ennätä sitomaan näitä yhteen.
kaikissa on kuitenkin järkevyys?
"on vapaita linnutkin käsivarsilla tuulen hennon
jos se kantaisi minutkin, niiden mukaan lähtisin, vannon."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti