tiistai 28. helmikuuta 2012

suvi on mm. henkilö ja lahti.

kirjoittaminen on hieman jäänyt, enemmän kuvia tälläkin kertaa. ei oikein ole sopivaa tunnelmaa tekstin suoltamiselle, ja oikeastaan mielen päällä, sivuilla ja vähän siinä itse sopassakin on paljon asioita, joita ei sovi kovin julkisesti rallatella. 

joten turhuuksia:
~ kävin ensimmäistä kertaa uudessa mamassa; melkoisen paljon väkeä, melkoisen vähän puuteroimishuoneita, käveltävä kotimatka
~ vietin tortilla- ja lautapeli-iltaa pohjois-haagassa kahden mirrin ja kolmen kissan kanssa, vai ennemmin kahden kissan ja kolmen mirrin?
~ darraton sunnuntai
~ pyörähdettiin suvilahdessa, kylmettyneinä siirryimme mascotiin juomaan kaakaota ja pelaamaan lisää lautapelejä
~ koko lomaviikko aikaa tehdä läksyjä, mä väänsin niitä tietysti viimeisenä iltana kymmenen jälkeen
~ paras sana alfapetissa oli kanibaskeri, sehän myös googlattiin ja kyllä, kanibaskeri on olemassa
~ kuukauden kuluttua berliini on jo menneisyyttä :o.


se nyt vaan on yksi maailmankaikkeuden parhaista härveleistä.

ihastelin häntä jo vuonna x, kun olin e:n luona kylässä ja mentiin metrolla itikseen.

aurinko ja rautahäkkyrät, mitä muuta tyttö tarvii. no ehkä vähän rakkautta.


hra oli melko kikseissä lumesta.

hän kaivoi itselleen kuopan.

sopivan syvyyden saavutettuaan hän alkoi laajentaa pinta-alaa.


okei,  no siel on nyt aurinko, rauta-asia, kisut ja hra. nyt olikin parempi kysyä, mitä muuta tyttö tarvii.


kuolasin.

heipparallaa.

perjantai 24. helmikuuta 2012

g-rappu

nämä kuvat seinälle

sofin meduusa


heltsi yritti piilottaa ikkunan kellariin. epäonnistunut yritys.

magneetit

kiiltokuva-askartelut

m:n avokado, haha mä harrastan tätä samaa, ikinä ei ole onnistunut.

pyykkitupa

aaaaaaaaaah.


kävin ensimmäistä kertaa taloyhtiön pyykkituvassa. tässä talossahan on seitsemän rappua, talo on muuten suora, mutta meidän rappumme kääntyy pieneksi väkäräksi, L siis. kaikista muista rapuista pääsee suoraan tuohon kellarikäytävään, meidän täytyy kulkea ulkokautta. meillä on toki omakin kellari, sinne laskeudutaan monta porrasta ja siellä tuoksuu alakerran alepan paistopiste. mutta siinä kellarissa on ainoastaan säilytystiloja.

meinasin saada orgasmin/kuolla, kun näin tuon pitkän käytävän. betonia, kiiltävää, valkoista, jotain tehdasmaista. bonuksena valot, jotka syttyvät hitaasti alkaen a:n puoleisesta päädystä. ihana! täytyykö nyt pyykätä enemmän, että voi hengailla tuolla? onko ok, jos menee istumaan tuonne käytävään kahvikupin kanssa, vaikuttaako silloin murhaajalta tms? rakastan, rakastan pyykkiasioita ja kellareita. viikissä aina istuin muumi-mukin kanssa katsomassa, kun pyykit peseytyivät. 

kuolen.





lomaviikko on kohta ohitse, mihin se meni. opiskeluun liittyvät asiat tietysti tekemättä, mä toimin niin paljon paremmin pienen stressin alaisena. kun on liikaa aikaa, tulee vetelehdittyä. eilen käytiin saaran kanssa lyhyellä varoitusajalla katsomassa the descendants, suosittelen. kierreltiin sen jälkeen vähän kampissa, voisin ostaa uusia vaatteita, oli paljon kaikkea mun näköistä.

viihdyn täällä, tästä taitaa tulla koti. olen ujuttanut omia juttuja tuonne yhteisiin tiloihin, siitä onkin aikaa, kun on muuttanut uutena jonnekin. kauan aikaa, vuosia. asuin niin pitkään prinsessan kanssa, sitä ennen yksin, sitä ennen lauran kanssa. oli aina kaikille uusia koteja, joita laitettiin yhdessä. nyt tupsahdin valmiiseen.

tiistai 21. helmikuuta 2012

unelias vallilassa

luin iltapäivällä sängyssä edellisvuoden viimeistä tulvaa ja stieg larssonin ensimmäistä joka on ihan kohta kahlattu läpi, havahduin kun m tuli kotiin. en ymmärrä mikä nyt on, väsyttää. huomenna olisi ryhdistäydyttävä, pikku huopalahti on vielä siivoamatta ja sata kouluasiaa tekemättä.

käveltiin eilen saaran kanssa kumpulaan syömään, unicafen nimi oli neutroni tai protoni, en ole varma kummassa kävimme. kesken kahvien kuultiin naisesta, joka kuoli katolta tippuneen lumen ja jään alle. vielä pari tuntia sitten joku huuteli facessa, miksei sitä verilammikkoa siivota pois. pelotti kävellä takaisin kotiin, vallilan katot notkuivat yhtä lailla. jäätiin myös yhden lumimassan alle, mutta onneksi siinä välissä oli ensimmäinen kerros juuri kasattua rakennustelinettä niitä mitä on talojen ympärillä julkisivu- tai kattokorjausten aikana, mitä ne ovat? säikähdin.

on melko apaattinen olo, jotenkin surullinen, mutta en tiedä miksi. katsoin tumblrin kuvia, hymyilin. otin esille omat kuvani, seinät ovat vielä valkoisina. hymyilin niillekin, muistoille ja tutuille kasvoille. olen katsonut ylpeyttä ja ennakkoluuloa, siitä tulee yleensä hyvä mieli, mutta jotenkin tämä tunne ei nyt häviä. olen myös hieman kärsimätön.

lisäksi on koko ajan nälkä.

maanantai 20. helmikuuta 2012

pullia

en jaksa keskittyä kirjoittamaan, huone on melkoinen kaaos. laatikoiden purkamisen sijaan mm. kävelin eilen prinsessan ja mion kanssa minnalle käpylään syömään ja tietty ensin leipomaan laskiaispullia. voin kertoa, että kävi liikunnasta; oli pakko kulkea välillä peräkkäin siinä hangessa, tasapainottaako luonto tässä nyt alkutalven vähälumisuutta?

niin, tarkoitin: laitan kuvia, koska en jaksa keskittyä kirjoittamaan.

muuton jälkeen


rakas



leipuri ja kuolaaja


vakio - muumit

hehe

herneitä! haluan myös!

ihra

prinsessan kanssa

juu siellä sitä leivottiin

minna otti kuvat, joissa mäkin olen mukana. danke schön!

prinsessan sydän, mun pallerot

prosessi etenee

kukkuu




pursotinpussi, keksinnöistä jaloin

niistä tuli söpöjä.

vadelmaa tietysti.

minnan taidonnäytteitä, etualalla "jätös"



syömään!

juu. kaksi pullaa jaksoin syödä, oltiin toki siinä odotellessa vedetty vähän suklaakakkua ja jotain karkkia ja juotu kahvia. katsottiin mtv:tä ja makoiltiin sohvalla, tai no prinsessa lähinnä makasi ja meille muille jäi istumapaikat. pari sipsiä siinä ehkä vielä kulkeutui suuhun, suolaiselle ja makealle kun on eri vatsat. illalla hain vielä kiinalaista :----). aaaah läsci.