olen kahden vaiheilla arabian suhteen,
tämän hetken valossa on turhahkoa, että koskaan muutin tänne.
viiden pienen kuukauden takia.
järkevämpää olisi ollut jäädä vallilaan... olisi. mutta sellaista se on, yhden matkan voi valita ja sillä mennään. parasta arabiassa on ollut aika, jonka olemme h:n kanssa voineet viettää yhdessä. hyvää on ollut riittävän kookas ja valoisa keittiö, parveke viherpeukalointia varten, kauniit maisemat ja kohokohtana vesan ensimmäiset ulkoilut. hyvää on myös astianpesukone, jota tullen kaipaamaan joinakin hetkinä.
mä en yhtään tiedä, mihin elämä mua vie, no paitsi toiseen kaupunginosaan lähelle h:n lapsuudenkotia. oon lähinnä onnellinen - yhtä lailla kaikesta siitä, joka onnen saa aikaan kuin myös siitä, että ylipäätään voin olla onnellinen.
* * *
kummityttö täyttää hurjat neljä vuotta perjantaina, varsinaiset juhlat järjestettiin tosin jo viime viikonloppuna. matkustimme h:n kanssa piikkiöön, josta täti perheineen osti talvella vanhan rintamamiestalon. punainen tupa siellä olikin, vaan ei vielä perunamaata. pihapiirissä oli mieletön kallio - juuri sellainen, joka palautti mieleen lapsuuden ja sen varmuuden, ettei voi koskaan kiivetessään pudota. kallio oli kuulemma vaikuttanut ostopäätökseen, en ihmettele.
kummityttö puhuu paljon eikä malttaisi pysyä paikoillaan. melkein haukotutti välillä, kun seurasi sitä energian määrää. veimme lahjaksi mauri kunnaksen seitsemän koiraveljestä, jota luettiinkin niin että ääneni kaikkosi. parhaat lahjat taisivat olla hello kitty -pyörä voi kyllä! ja kassakone, joka osoittautui kauppaleikkien lisäksi toimivaksi lääketieteelliseksi välineeksi. h oli reipas potilaamme, joka kärsi käsien pakko-oireista sekä korkeasta kuumeesta.
sanoin, että kerroin mummulle h:sta, kyllä mummu varmaan arvasi. täti oli samaa mieltä, mummu osaa lukea rivien välistä. pitäisi käydä kesällä kylässä, mummulle olisi kunniatehtävä saada neuloa h:lle sukat. joskus mua pelottaa huomata, miten mummu vanhenee, elää nykyään enemmän muistoissansa, kertoilee vanhoista asioista. nyt olisi aika kysellä, jos tahdot. vaikka ei pitäisi pelätä, ei kannata elää sellaisen lastin kanssa, kun toinen on vielä täällä.
mua nauratti, kun mietin, että mummulla on lesbo lapsi, lesbo lapsenlapsi ja vielä lapsenlapsenlapsikin. kun serkuntyttö oli eronnut tyttöystävästään, mummu oli todennut "kyllä niitä lesboja maailmassa riittää".
* * *
sain pienen kesäflunssan, töiden lisäksi aika on mennyt nukkuessa. juhannuskin on jo kahden työvuoron päässä, täällä on öisin valoisaa. teen perunasalaatin, listalla on myös juustokakkua ja sushia.
kohta päästään meidän kotiin.
sokerina pohjalla, vesa täytti 14. päivä jäniksen vuoden :>.
| kasvitieteellinen |
| nelivuotias |
| kalliolla |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti